Kohti luonnollista seksielämää

Viikon ilman orgasmia ja perusolot päällä eli vitutus ja masennus. Tiedän että runkku auttaa hetkellisesti, mutta ihmettelen mistä johtuu runkkaamisen jälkeen tuleva ahdistus ja epäsosiaalisuus, yleensä noin päivän viiveellä?

Olin aiemmin kolme kuukautta ilman orgasmia, olo oli pääosin hyvä. Kun runkkasin niin tulin unettomaksi vaikka olo kyllä jäi hyväksi (tosin himokkaaksi) kunnes runkkasin lisää.

Jos kuukausienkaan kuivat jaksot ei auta niin tuleeko elää ikuisesti selibaatissa, vai miten saisin normaalin seksielämän itselleni niin, että se eheyttää ja virkistää, eikä aiheuta morkkista ja muuta negatiivista?

Lisäksi kun olen runkkaamatta niin olo on esim parin viikon jälkeen tosi energinen ja saan paljon aikaan, alakulo on orgasmin päässä.

Mikä auttaisi?

Nyt tiedän mikä vaivaa. Lapsuudentrauma. Olen aloittanut traumatyöskentelyn. Olen ollut nyt kolme viikkoa runkkaamatta. Olo on kurja. Himo on kova.

Trauma aiheuttaa addiktioita ja muuta myös. Jokaisen riippuvuuden perimmäinen syy on useimmiten trauma. Luen traumakirjallisuutta ja menen traumaterapiaan.

Trauma on kuin kantaisi joka paikkaan kivirekeä mukanaan. Traumatyöskentelyn avulla seksiriippuvuuksin ratkeaa.

Olen löytänyt vastauksen! En luovuta, haluan parantua!